RUNOT

***

Kirjoittaja Vika Trenas
Kääntäjä Tatyana Pitchulina

 

Näin unta, että vajosin heikkoihin jäihin. Unessa yhtäkkiä ymmärsin – en saa henkeä jään alla, kukaan ei tule auttamaan minua. Kukaan ei tule pelastamaan, vaikka joku oli lähellä. Näin siluetteja jään toisella puolella.

Näin unta, että soitin heille, jotka eivät enää ole tässä maailmassa. He vastasivat puhelimeen. Näin unta, että minut asetettiin maaliksi ampumaradalla. Kun minua ammuttiin, kehoni täynnä reikiä näytti pesusieneltä.

Näin unta kaikista edellisistä elämistäni, kirjoitan niistä jokaisesta erillisen kirjan. Näin unta monesta asiasta, ja heräsin kylmään hikeen. Niin mikä on tämän kaiken juoni?

En ollut Itämeren satamassa. En ollut satunnaisessa paikassakaan, en edes äärettömän universumin ulkopuolella. Olin kotonani, rakkaassa maassani.